27. helmikuuta 2018

Elina Rouhiainen: Uhanalainen, Jäljitetty ja Vainuttu (Susiraja #2, #3, #4)


Luin Elina Rouhiaisen Susiraja-sarjan loppuun (vihdoin) viime joulukuussa. En muista enää kirjoja niin hyvin, että osaisin niitä sen ihmeemmin analysoida, mutta halusin tulla tännekin muutaman ylistyssanan ja kehun kertomaan. Rouhiainen on jotenkin niin minun tyyppiseni YA-kirjailija, yksi lempparini suomalaista genren kirjailijoista.

Susiraja-sarjassa toimivat melkeinpä kaikki osa-alueet, joita YA-kirjoilta kaipailen: kiinnostava maailma, koukuttavuus/vauhdikkuus, kutkuttava romanssi ja kiinnostavat henkilöt. Romanssi on näissä se ydinasia, joka onnistui kiehtomaan ja pitämään yllä mielenkiintoa aina vain.

Parhaita paloja Susiraja-sarjassa ovat Suomeen sijoittuvat pätkät. Jotenkin tässä on osattu niin hyvin hyödyntää suomalaisuus ja ihmissudet yhdistelmänä. Ehkä se suurin miinus sarjalle tuleekin loppuosien hieman sekavammasta juonenparresta ja käsiin hajoavasta maailmanrakennuksesta.

Nämä ovat ehdottomasti lukemisen arvoisia. Varsinkin, jos englanti ei taivu, niin Susiraja sarja peittoaa monet suomennetuista YA-kirjoista minun mielestäni :)

8. helmikuuta 2018

Maggie Stiefvater: The Raven Boys (The Raven Cycle #1)


Blue käy joka vuosi äitinsä ja tätiensä seurana katsomassa hautausmaalla, kun seuraavan vuoden aikana kuolevat kulkevat heidän ohitseen. Blue ei ole koskaan pystynyt näkemään näitä ihmisiä, mutta tänä vuonna ensimmäistä kertaa poika ilmestyy Bluen luokse ja puhuu hänelle. Pojan nimi on Gansey ja hän on lähellä sijaitsevan yksityiskoulun oppilas. Blue on vannonut välttelevänsä viimeiseen noita snobeja oppilaita, mutta Bluen elämä vaikuttaa kuitenkin olevan törmäyskurssilla Ganseyn ja tämän kaveriporukan kanssa. Niinpä Blue sekaantuu enemmän ja enemmän Ganseyn ja muiden poikien elämään halusi hän sitä tai ei.

Olen jostakin syystä ajatellut Raven Boysin olevan niitä YA-kirjoja, joista aiheutuu minulle enemmän päänsärkyä kuin iloa. Olinkin erittäin iloisesti yllättynyt, kun huomasin pitäväni Raven Boysista sivu sivulta aina vain enemmän.

Odotin kirjalta instalovea ja tylsää päähahmoa, mutta yllätyksekseni en saanutkaan niitä. Jotenkin tuo minunkin kuvaamani tiivistelmä kirjan tapahtumista tarjoilee instalovea sun muuta tehokkaasti, mutta Raven Boysissa romantiikka on sivuosassa ja aika vähäistä. Blue oli hahmona ihan ookoo - ei mikään lemppari-päähahmoni, mutta ei missään nimessä huonoinkaan. Ärsyttävintä oli hänen nimensä. Huomasin moneen kertaan ärsyyntyväni nimestä Blue. Yhtä tyhmä nimi kuin Keltainen, Vihreä tai Ruskea.

Eniten kirjassa tykkäsin sen jännästä, omanlaisesta maailmasta ja ideasta. Yliluonnolliset kyvyt olivat hauskasti mukana, samoin taikuus. Kumpaakin oli ripoteltuna sopivassa suhteessa tarinaan. Juoni tosin olisi saanut olla selkeämpi ja tahti vähän nopeampi. Olen lukenut arvosteluita, joissa lukijoiden on ollut vaikea hypätä Stiefvaterin kirjoitustyylin kyytiin ja se on haitannut monien lukukokemusta. Minulla ei tällaista ongelmaa ollut, ja itse koin, että tämä oli perus-YA-tekstiä, joka soljui ihan mukavasti.

Tylsä puoli oli ehkä se, että toisaalta koko sarja tuntuu melko ennalta-arvattavalta eikä se oikein kannusta lukemaan jatko-osia. Saa nähdä jaksanko tarttua kakkososaan. 3.5 tähteä.



There were three boys in the doorway, backlit by the evening sun as Neeve had been so many weeks ago. Three sets of shoulders: one square, one built, one wiry.
  "Sorry that I'm late," said the boy in front, with the square shoulders. The scent of mind rolled in with him, just as it had in the churchyard. "Will it be a problem?"
  Blue knew that voice.
  She reached for the railing of the stairs to keep her balance as Precident Cell Phone stepped into the hallway.
   Oh no. Not him. All this time she'd been wondering how Gansey might die and it turned out she was going to strangle him.

1. helmikuuta 2018

TBR 2018, #hyllynlämmittäjä ja YA-lukuhaaste

Kuten sanottua, vuosi 2018 tulee olemaan minulle suurten muutosten aikaa, joten ihan hulluna en viitsi mieltäni rasittaa haasteilla ja TBR-listoilla. En voinut kuitenkaan vastustaa muutamia kiusauksia ja pari listaa tein tähän postaukseen. Jos sitä vaikka tämän vuoden lopulla muistaisi tarkistella, että miten ovat päässeet toteutumaan.

Ensinäkin, voisin ainakin jollain muotoa osallistua hyllynlämmittäjä-haasteeseen. Siinä olisi tavoitteena valita 12 kirjaa, jotka löytyvät omasta hyllystä notkumasta, ja saada ne luettua. Minä voisin pyrkiä lukemaan hyllynlämmittäjistä puolet eli 6 kappaletta (tai no, minun tapauksessani 6.5 kappaletta :D). Laskuvirheen vuoksi minulla on 13 kirjaa, ilmeisesi Janssonin ohkainen Kesäkirja ei rekisteröitynyt päähäni oikeana kirjana :'D

Minähän luen 70% kirjat e-kirjoina, joten fyysisiä kappaleita ei onneksi löydy kotoa ihan hirvittävää määrää pyörimästä. Tässä tuleekin hyllynlämmittäjäni sekä fyysisten että e-kirjojen puolelta (pahoittelut rumista kuvista, en jaksanut alkaa säätämään):


Kirja-kirjojen hyllynlämmittäjät:
1. Peter Hoeg: Lumen taju. Saatu isältä joululahjaksi yli 2 vuotta sitten. Olisi vähän niin kuin pakko lukea siksi :D
2. Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen. Vähän sama homma kuin edellisessä.
3. Tove Jansson: Kesäkirja. Olen säästellyt tätä joka vuosi kesää ja veneilyä varten, mutta veneellä ei ole koskaan huvittanut lukea tätä. Ehkä tänä vuonna?
4. Haruki Murakami: 1Q84. Koko hirvittää. Ollut hyllyssä kaaauuuaan.
5. Sylvain Neuvel: Uinuvat jättiläiset. No excuses. 
6. Erika Vik: Hän sanoi nimekseen Aleia. Luottoni suomalaiseen YA:han/fantasiaan on aina ollut horjuva, mutta tätä on kehuttu sen verran, että luulisi uppoavan.
6. Kiersten White: And I Darken. Jotenkin miellän tämän niin synkäksi, että en ole saanut aikaiseksi, vaan olen jäänyt odottelemaan oikeaa mielentilaa.


E-kirjojen hyllynlämmittäjät:
1. Siiri Enoranta: Nokkosvallankumous. Kerran aloittelin ja heti tyssähti, ei vaikuttanut ihan minun tyyliseltäni kirjalta, joten unohtui e-kirjahyllyyn.
2. V.E. Schwab: Vicious. Ihan puhtaasti tämä on vain jäänyt ja jäänyt ja jäänyt... 
3. Leah Reader: Cam Girl. Readerin Black Iris vakuutti minut erittäin vahvasti, mutta Cam Girl on silti syystä tai toisesta jäänyt hyllyyn roikkumaan
4. Rainbow Rowell: Eleanor & Park. Rakastin Rainbow Rowellin Carry Onia, mutta Eleanor&Park ei ole houkuttanut siltikään.
5. Sarah Beth Durst: The Queen of Blood. Kirjan nimi ei houkuttele lukemaan, näitä kaikenmaailman kuningattaria on YA:ssa jonoksi asti.
6. Julie Berry: The Passion of Dolssa. Tästä en taas tiedä yhtään mitä odottaa, joten en ole osannut myöskään tarttua :D

Sitten siihen toiseen haasteeseen eli YA-lukuhaasteeseen, jonka järjestää Hanna Sivujen välissä -blogissa. Tavoitteena olisi bingota mahdollisimman monta YA-kirjaa 1.2.-1.8.2018 välisellä ajalla. En jaksa ottaa asiasta sen ihmeemmin stressiä taikka stressata bingon täyttymisestä, mutta hauskaa katsoa, että kuinka kokonaisuudessaan onnistuu ja täyttyykö yhtään riviä :)


Ja minähän olen melkoinen YA-hiiri eli nuorten aikuisten kirjallisuutta menee enemmän kuin laki sallii. Siispä ajattelin myöskin tehdä jonkinlaista pientä TBR-listaa vuodelle 2018 ja mitkä YA-kirjat olisi tarkoitus pusertaa läpi ainakin/joiden lukemista odotan innolla.

1. Marie Lu: Warcross. Löytyy omasta hyllystä. Marie Lu on paras! En vain ole halunnut jäädä liian pitkäksi aikaa odottelemaan jatko-osaa, joten olen hautonut kirjaa sen vuoksi.
2. Kiersten White: And I Darken. Oli pakko laittaa, vaikka löytyi jo hyllylämmittäjistä.
3. Holly Black: Cruel Prince. Saanut niin paljon kehuja, pakko olla hyvä. Holly Blackin kirjat ovat muutenkin olleet listallani jo jonkin aikaa, mutta syystä tai toisesta jääneet.
4. Laini Taylor: Strange the Dreamer. Monet rakastivat Laini Taylorin Daughter of Smoke and Bone -sarjaa (suomeksi ensimmäinen osa on Karou, savun tytär), mutta minä jäin ehkä siihen keskivaiheille tykkäämisen kanssa ja pelottaa, että ehkä Laini Taylor ei vain ole oikea kirjailija minulle.
5. V.E. Schwab: A Conjuring of Light. V.E. Schwab on myöskin paras ja tämä sarja on unohtunut kesken. Pakko yrittää lukea tänä vuonna loppuun, ettei se sitten jää ikuisesti lukemattomaksi.

Siinähän sitä listaa sitten olikin. Minä luen sellaisella tuuliviiri-menetelmällä eli mikä milloinkin sattuu maistumaan. Yritän tänä vuonna päivitellä ahkerammin instagramia, jota pääsee seurailemaan nimellä tyttojakirja.

Minkälaisiin haasteisiin muut ovat menneet lupautumaan? :D