21. toukokuuta 2017

Susan Ee: Angelfall (Penryn and the End of Days #1)


Penryn elää maailmassa, johon enkelit hyökkäsivät ja hajottivat ihmiskunnan palasiin. Katuja ja asuinalueita hallitsevat eloonjääneiden ihmisten muodostamat jengit, jotka ovat valmiita tappamaan muita ihmisiä siinä missä enkelitkin ovat. Penryn taistelee hengestään maailman tuhoutuessa ympärillä ja yrittää samalla pitää äitinsä ja pikkusiskonsa Paigen elossa, mutta epätoivo meinaa iskeä nuoreen naisenalkuun.

Angelfallista tuli yksi suosikkini nuorten aikuisten kirjallisuuden joukossa. Se on nopeatahtisesti etenevä, juoneen panostava kirja. Kirjassa on pientä romanssin poikasta, mutta se on varsin hienovaraisesti esillä ja luo erittäin hauskaa jännitettä tarinaan.

En olisi koskaan uskonut, että voisin pitää kirjasta, jossa enkelit ovat paranormaalina elementtinä, mutta Angelfall kyllä pyörsi kaikki ajatukseni. Nyt on pakko todeta, että ehkä enkelit voivatkin toimia paranormaalina elementtinä siinä missä vampyyrit tai keijutkin, vaikkakin enkelitarinoiden toteuttaminen on huomattavasti haastavampaa.

Yksi todella hauska piirre kirjassa on Penrynin perhe, joka on varsin erikoinen. Penryn itse on sellainen vahva ja itse ongelmansa hoitava päähenkilö, jota on hauska seurata. Pikkusisko Paige on jaloistaan halvaantunut pieni tyttö, joka on tuntunut olevan perheen riekaletta yhdessä kiinni pitävä liima. Äiti on taas psyykkisesti ailahtelevainen persoona, jonka tohjotuksia on hauska seurata ja erityisesti tässä maailmanloppumeiningissä hän oli aivan todella loistava tyyppi.

Negatiivisina puolina Angelfallissa oli minulle maailmanrakennus. Kirjassa jätettiin auki paljon asioita enkeleiden ja maailmanlopun suhteen. Olisi ollut kiva saada enemmän motiiveja henkilöiden taustalle ja syvempää ymmärrystä enkeleistä.

Joka tapauksessa erittäin positiivinen yllätys!


14. toukokuuta 2017

Martine Leavitt: Keturah and Lord Death


Keturah asuu pienessä Tide-by-Roodin kylässä ja elää yksinkertaista maalaiselämää isoäitinsä kanssa. Eräänä päivänä Keturah seuraa mahtavaa hirveä metsään ja eksyy useaksi päiväksi. Hänen voimansa ehtyvät päivä päivältä, kunnes Keturah ymmärtää olevansa viimeisellään. Silloin näkee Herra Kuoleman edessään, joka on nuori ja komea mies. Keturah ei ole vielä valmis kuolemaan, ja hänen onnistuu sopia, että jos hän löytää tosirakkauden 24 tunnin sisällä, Keturah saa jatkaa elämäänsä.

Keturah and Lord Death oli hyvinkin perinteistä fantasiaa brittimaisemissa historiallisissa puitteissa. Keturah on viaton ja herttainen tyttö, joka uskoo tosirakkauteen eikä aio mennä naimisiin muusta syystä. Hänen isoäitinsä sinnittelee hengissä, sillä hän on Keturahin ainut turva ja ilman isoäitiä Keturahilla ei olisi keinoja saada tuloja mistään.

Keturah oli myöskin ihanan optimistinen ihmisten ja oman pienen, köyhän kylänsä suhteen. Kyläläiset olivat välillä hyvinkin tuomitsevia Keturahia kohtaan, mutta Keturah ei siitä harmistunut vaan ymmärsi aikuismaisella tavalla reaktiot ja halusi silti auttaa muita.

Kivaa lukea välillä näitäkin kirjoja, joissa keskitytään elämän peruskysymyksiin, kuten rakkauteen ja kuolemaan. Tarinassa on nimenomaisesti lukijaa lähellä ihan tavalliset ongelmat. Tykkään lukea paljon suuren skaalan ja maailmanlopun kirjoja, mutta väliin nämä rauhallisemmat kirjat lämmittävät.


8. toukokuuta 2017

Leigh Bardugo: Crooked Kingdom (Six of Crows #2)

Koska tämä postaus tietenkin spoilaa jossain määrin ykkösosaa, haluan kirjoittaa tähän ensimmäiseen kappaleeseen muutaman ylistyslauseen Six of Crows -sarjasta yleisesti. Six of Crows on todella mahtava nuorten aikuisten fantasiasarja, jossa on mieletön määrä upeita hahmoja ja pitkälle pohdittu juoni. Ihana!

Miten päin Bardugon Grisha-maailmaan sijoittuvat kirjat minun mielestäni kannattaisi lukea? Suosittelisin tarttumaan ensin Six of Crowsiin, sillä se on paljon parempi sarja minun mielestäni kuin Grisha-sarja. Grisha-sarjassa kerrotaan kyllä aika paljon Grishoista ja maailman ymmärrys on laajempi, mutta toisaalta Grishat ovat silti jääneet minulle melko epämääräiseksi käsitteeksi. Six of Crowsissa on riittävän vähän tietoa heistä.

Ja sitten siihen ykkösosaa spoilaavaan tekstiin...


Kaz Brekker sai suoritettua ensimmäisessä osassa mahdottoman tehtävän rikollisjoukkiollaan, mutta paljon jäi hampaankoloon ja taisteluita taistelematta. Niinpä Kaz ryhtyy juonimaan uusia suunnitelmia, jotta voi vihdoin päästä asemaan, jota on havitellut pitkään. Taistelu Ketterdamin kuninkuudesta vaatii pieneltä rikosjoukkiolta paljon eikä tuurin varaan voi laskea juuri mitään.

Crooked Kingdom oli todella hyvä jatko-osa Six of Crowsille ja erinomainen päätösosa tälle sarjalle. Koko kirja oli oikeastaan eri hahmoilla tapahtuvaa ilotulittelua ja ensimmäisestä osasta rakkaat ja tutut hahmot saivat hyvää kohtelua Bardugolta.


Toistan nyt itseäni, mutta näissä on todella hyvin kirjoitetut hahmot. Porukasta yhteensä kuusi toimii kertojana ja kuljettaa tarinaa eteenpäin. Kaikilla on hyvin omanlaisensa persoona ja hahmot kasvavat kiinni lukijaan. Minulle oli ihan sama kuka oli kertojan roolissa, sillä he kaikki olivat yhtä hyviä ja kaikista pystyy pitämään aidosti. 

Parasta hahmoissa on inhimillisyys ja se, miten hyvin he kuvastavat erilaisia kohtaloita. Minulla on heikko kohta anti-sankareilla ja niitä nämä hahmot kyllä olivat. Ihanan tietoisia elämän epäreiluudesta ja taistelivat sitä vastaan arveluttavin keinoin, mutta toisaalta heillä on ymmärrettävät motiivit kaikilla. Paras hahmo on tietysti Kaz Brekker, antisankareiden antisankari, joka ei tosiaankaan taistele yhteisen hyvän puolesta eikä sellaista kannata hänestä erehtyä luulemaan.

"I wasn't made to be a hero, Wraith. You should have learned that by now. You want me to be the better man, a good man. I -"
"This city doesn't need a good man. It needs you." 

Itse jäin kaipaaman Crooked Kingdomin tarinalta kuitenkin himpun verran enemmän. Välillä suorastaan tuntui, että kirja oli vain kirjoitettu lukijoiden iloksi. Kazia hehkutettiin, suunnitelmia keksittiin lennosta ja tilanteet muuttuivat jatkuvasti. Juoni ei missään nimessä ollut huono, mutta se ei onnistunut yllättämään minua oikein missään vaiheessa, ja hetken aikaa mietin myös, että onko kirjalla kunnollista suuntaa vai säntäileekö se vain tilanteesta toiseen.

Kaz Brekker vei kyllä minun sydämeni omituisuudellaan. Ja mikä parasta: kirjassa vierailee Sturmhond (tuttu Grisha-sarjasta)... Bardugo on kyllä mestari kirjoittelemaan kirjapoikaystäviä.

"I would come for you," he said, and when he saw the wary look she shot him, he said it again. "I would come for you. And if I couldn't walk, I'd crawl to you, and no matter how broken we were, we'd fight our way out together - knives drawn, pistols blazing. Because that's what we do. We never stop fighting."



3. toukokuuta 2017

Julie Kagawa: The Immortal Rules (Blood of Eden #1)

Minulle tuli tuossa alkuvuodesta joku vampyyrien haikailu ja luin useamman vampyyrikirjan. The Night Huntress oli eroottista toimintaa ja tämä Kagawan kirja taas on selkeämmin nuorille aikuisille suunnattua toimintaa.


The Immortal Rules on samaan aikaan sekä dystopia- että vampyyrikirja. Allison Sekemoto elää erään kaupungin laitamailla "rekisteröimättömänä" ihmisenä, jonka ainoana tehtävänä on selvitä päivästä toiseen joutumatta vampyyrin syömäksi tai muiden ihmisjengien tappamaksi. Ystäviä on turha hankkia, he kuolevat joka tapauksessa huomenna. Eräänä yönä Alliesta kuitenkin tulee inhoamansa hirviö ja koko hänen elämänsä menee päälaelleen. Kun Allie joutuu pakenemaan kaupungista, lyöttäytyy hän ihmisporukkaan, joka etsii Edeniä, paikkaa, josta saattaa löytyä maapalloa vitsanneen pandemian parannuskeino.

Alkuun kirja kulki melko hidasta tahtia eteenpäin ja skippailin aika paljon sivuja, joissa kerrottiin vampyyritaustaa. Niin paljon on tullut nyt kaikenmaailman vampyyrilegendaa lueskeltua, että infodumppaus riitti :D Itse kertaalleen keskeytinkin kirjan hitaan tahdin vuoksi, mutta sanoisin, että hitaan alun selättäminen oli ihan kannattava sijoitus. Rauhallisesti rakennettu dystopiamaailma oli mahtavaa luettavaa. Maailma on näissä todella jännittävä; sellainen postapokalyptinen, josta tulee vähän mieleen Walking Dead.

Yleensä nuorten aikuisten kirjat ovat tällaisissa genreissä melko erilaisia. Tyttö ei juuri koskaan ole vampyyri ja miehet pelastavat heikot tyttelit pulasta. Kagawa on kivasti kiepsauttanut tätä asetelmaa toisinpäin. Vampyyrien synkkää puolta myös tutkiskellaan tässä kirjassa ihan eri tavalla kuin muissa aiemmin lukemissani. Allison on koko elämänsä inhonnut vampyyreita ja muuttuu itse sellaiseksi. Hän haluaa elää vampyyrinä, mutta se tarkoittaa sitä, että hänen on saatava verta ihmisestä. Oli hauskaa päästä pohtimaan itsekin tilannetta ikään kuin omalta kannalta eli mitä itse ajattelisi ja tekisi samassa tilanteessa.

Hahmoista voisin ehkä sen verran sanoa, että Allie oli perushyvä päähahmo. Hän oli melkoisen kova mimmi selviytymään ja hänen tunteisiin oli helppo samaistua ja harmistua hänen puolestaan. Toisaalta Allie oli minun makuuni vähän turhan hyvä ihminen ja olisi voinut olla muutamalla lisärosolla vielä parempi hahmo. Allien lisäksi kirjassa esiteltiin useampi hahmo, jotka olivat ihan kivoja, mutta kenestäkään en innostunut ihan yli äyräiden. Varsinkaan pääparin kemia ei toiminut minun kohdallani. Tarina oli kuitenkin sen verran hyvä, että se päässyt haittaamaan lukukokemustani.

Olen lukenut Kagawalta myös The Iron Fey -sarjan ja täytyy sanoa, että jostakin kummallisesta syystä tykkäsin siitä ainakin näin ykköskirjan perusteella enemmän. The Immortal Rulesin pitäisi kaiken järjen mukaan olla enemmän mieleeni - tyttö on sisukkaampi, toimintaa on runsaasti ja maailma paljon fiksumpi. Täytyy tarttua seuraavaan osaan ja arvioida sitten taas uudestaan...


23. huhtikuuta 2017

Jeaniene Frost: Night Huntress -sarja (#1-4)

Juuh, elikkästä tässä postauksessa puhun Jeaniene Frostin Night Huntress -sarjan neljästä ensimmäisestä kirjasta. Nou hätä, en spoilaa ketään millään tapaa vaan yleisesti vaan hölisen mietteitäni tästä sarjasta eli postauksen voi lukea, vaikka et olisi lukenut ensimmäistäkään kirjaa.


Cat on puoliksi vampyyri ja puoliksi ihminen, joka murhaa vamppiksia kostaakseen heille äitinsä kohtalon. Eräänä iltana Cat erehtyy yrittämään Bonesin murhaa. Bones on itse vampyyri, joka toimii palkkiometsästäjänä ja tappaa muita kaltaisiaan työkseen. Hän ehdottaa Catille yhteistyötä, mutta Cat pitää yhteistyötä lähes yhtä surkeana vaihtoehtona kuin kuolemista, mutta suostuu siihen pienen kiristyksen myötä.

Tämä kirjasarja on englanniksi sanottuna kunnon quilty pleasure, oivoi. Tätä lukiessa tietää, ettei lue mitään huippukirjallisuutta, mutta silti nämä ovat pirun viihdyttäviä ja nautinnollista luettavaa. Luen nykyään vampyyrikirjoja harvemmin, mutta haluan ne ehdottomasti Halfway to Graven kaltaisena toiminta/romanssipläjäyksenä. Naispäähahmon tulee olla terästä, kuten Cat oli, ja miehen ennalta arvaamaton ja vaarallinen, kuten Bones on. Tykkäsin myös siitä, että Cat oli aika hyvin sinut itsensä ja hirviöidensä kanssa.

Parin kemia on loistava ja nämä kirjat ovat sellaisia, että välillä naurattaa ääneen melkein kyyneleet silmissä. Hyvää tilannehuumoria ja pisteliäitä keskusteluja. Ja tietysti haksahdin vähän Bonesiin, vaikka hän ei nyt olenkaan mikään spesiaalitapaus vampyyrikirjojen miessankareiden joukossa... No, ei voi mitään :D

Muutamia loistavia sivuhenkilöitäkin näistä löytyy, kuten Vlad tai Catin äiti myöhemmissä osissa. Erityisesti olisin toivonut lisää naisia näihin kirjoihin, etenkin Catin puolella olevia ystäviä. Neljä kirjaa jaksoin lukea Catin ja Bonesin voimin, mutta sarjan jatkamiseksi olisin tarvinnut jotakin uutta kipinää uusista hahmoista.

Pientä miinusta tulee tarinoiden ennalta-arvattavuudesta ja kaikkien kolmen kirjan tylsähköstä keskiosasta. Juonellisesti näissä oli myös aika paljon paranneltavaa. Kirjojen koukuttavuus nojaa liian paljon pääpariin, mutta toisaalta heidän hommansa toimii.

Lopputiivistelmä: Suosittelisinko? Suosittelisin sellaisille lukijoille, jotka etsivät paranormaalia romanssia eroottisella lisämausteella ja joille juoni kirjassa on lähinnä sivuosassa. Nämä kirjat olivat myös todella hauskaa luettavaa. Täytyy vieläkin viilennellä omaa kroppaa tämän lukemisen jälkeen..

"I hope it's the worst fuck you've ever had, you ruthless, manipulanting bastard."
"Pillow talk already?" he replied with a slight grin. "Now you're just trying to switch me on."
I only wished I hadn't showered before this damned meeting - and where was a feastering yeast infection when I needed one?


Ja pakko tähän väliin mainita, että Karen Marie Moningin Fever-sarja on kyllä vähän saman tyyppinen ratkaisu, mutta toimii ehkä himpun verran paremmin.

16. huhtikuuta 2017

Taylor Swift Book Tag

Hyviä pääsiäispyhiä kaikille! Täällä päässä on viime viikot oltu raivostuttavassa flunssassa, joka jatkuu ja jatkuu. Pikku hiljaa alan ymmärtämään, miksi ihmiset menevät lääkäriin flunssalääkkeitä hakemaan, onhan tämä hanurista. Harmi, että tieto lisää tuskaa ja itse en siitä syystä jaksa/kehtaa vaivautua.
 
Flunssan ja muun puuhastelun keskellä olen kirjoitellut valmiiksi tämän sata vuotta vanhan postauksen luonnoslootasta. Booktubettajilta lainattua, ideana Taylor Swiftin biisien mukaan keksiä kirjoja. Here we go:
1. We Are Never Ever Getting Back TogetherValitse kirja tai sarja, jota kuvittelit rakastavasi, mutta jonka kanssa lopulta halusitkin erota.
Niin paljon vaihtoehtoja, niin vähän mahdollisuuksia vuodattaa... Divergent-trilogian täytyy olla kyllä yksi ultimaattisimmista break-up-storyista ikinä. Mielestäni ensimmäinen osa (suomeksi Outolintu) oli aivan mahtava ja tykkäsin hahmoista, mutta siitä se alamäki sitten alkoikin. Veronica Rothin uutuus Viillot onkin kamala taistelu: pitäisikö vaiko ei?

2. Red: Valitse punakantinen kirja.
Sarah J. Maasin punakantinen A Court of Thorns and Roses on Kaunotar ja Hirviö -mukaelma. Kirjassa Feyre-niminen tyttö tappaa erehdyksissään keijun ja joutuu sen vuoksi lähtemään keijujen palvelukseen loppuelämäkseen. Keijut ovat kirjassa hurjia hirviöitä, jotka orjuuttavat ihmisiä, eikä Feyre ymmärrettävästi ole innoissaan vankeudestaan, mutta on valmis maksamaan velkansa, jos se tarkoittaa sitä, että hänen perheensä säästyy. Kirja oli melko hidastahtinen, mutta jännittävä maailma on jäänyt mieleeni pyörimään ja Maas onnistuu kyllä aina tekemään hyviä hahmoja, joihin on helppoa ja hauskaa samaistua.

3. The Best Day: Valitse kirja, josta tulee nostalginen olo.
Helpointa on vastata Harry Potterit, sillä niiden kanssa vartuin lähes samaan tahtiin kuin Harryja suomenneltiin. Nykyään Twilightistakin tulee melko nostalginen olo, sillä Twilight-aika elämässäni on kuin kaukainen muisto vain ja ikää on karttunut 10 vuotta lisää.

4. Love Story: Valitse kirja, jossa on kiellettyä rakkautta.
YA-kirjoja lukeneena tämä ei kyllä ole laisinkaan vaikea tehtävä. Niissähän nämä romanssit tuntuvat aina olevan enemmän tai vähemmän vastoin muiden odotuksia. Niitä on minun mielestäni huonompia (ja jopa ällöttäviä) kuten The Mortal Instuments-sarjan pääpari Clary ja Jace. Yksi ihana kielletty rakkaus on The Winner's Trilogyn Kestrel ja Arin. Suosittelen kaikille, jotka englanniksi pystyvät lukemaan kyseistä YA-fantasiaa!

5. I Knew You Were Trouble: Valitse kirja, jossa on pahishahmo, jota et voi olla kuin rakastamatta.
Minun mielestäni olisi huijausta valita tähän sellainen "paha" poika. Tähän pitää valita ihan oikea pahis, jota ei voinut olla rakastamatta. Niitä on ehkä vähän vaikeampi keksiä, mutta vaikka en muuten pitänyt Leigh Bardugon Grisha-trilogiasta, niin Darkling oli kyllä aivan mahtava. Hänen kohdallaan ei oikein tiennyt, että mitä hänen kohtalokseen toivoisi.

6. Innocent: Valitse kirja, josta joku pilasi lopun sinulta.
Hehee. En muista olenko täällä jo moneen kertaan sanonut olevani sellainen ihminen, joka saattaa lukea kirjasta lopun ihan ensimmäiseksi, mutta näin teen ja vielä kaiken lisäksi usein. Tiedän, tiedän, suurin osa pitää ajatusta varmasti kerrassaan hirvittävänä. Välillä oikein pinnistelen, etten lukisi loppua, ja yritän selittää itselleni, että se ehkä vie jotakin pois lukunautinnosta, mutta harvoin onnistun. Joten en oikein keksi tähän mitään muuta kuin itseni. Toisinaan uhkailen muita ihmisiä kertomaan minulle lopun, jos luen sellaista kirjaa, jonka he ovat jo lukeneet :D

7. Everything Has Changed: Valitse sellainen hahmo, joka kehittyy paljon kirjassa/sarjassa.
Näitä on ihan hirvittävästi ja kehitystarinoita on aina kiva seurata. Yksi todella huomattava muutos tapahtuu Red Rising -kirjan Darrenille. Darren elää siis tulevaisuuden Marsissa, jonka ihmiskunta on asuttanut. Yhteiskunta on jakautunut useisiin eri väreihin, joista punaiset ovat kaikkein alhaisimpia ja työskentelevät käytännössä orjina muille. Niihin Darrenkin kuuluu, kunnes hänestä aletaan työstämään salaista agenttia kultaisten (yhteiskunnan ylimpien) joukkoon. Kirja on alkuun varsinkin aika kyllästyttävä, mutta kehitys on todella huikaisevaa Darrenissa ja tarinassa, jos jaksaa nähdä vaivan :)

8. You Belong With Me: Valitse se kirja, jonka julkaisua olet odottanut eniten.
Tällä hetkellä odottelen Marie Lun Warcrossia, se on scifi trilleri :o !! Rakastan scifiä ja Marie Lu on jännittävä kirjailija, hän tuntuu kokeilevan vähän kaikkea.

9. Forever and Always: Valitse lempikirjapariskuntasi.
Kaikkien aikojen lemppari Humisevan harjun Catherine ja Heathcliff. Olen sen verran kiero, että ymmärrän heidän repivää ja rikkovaa rakkautta. Ihanan inhorealistinen näkemys rakkaudesta ja ihmisten käytöksestä rakastuneena ja rikkonaisena.

10. Come Back, Be Here: Valitse kirja, jonka haluaisit kaikista vähiten lainata jollekin, koska pelkäät sen katoamista liikaa.
Luotan ystäviini sen verran, etten oikein osaa pelätä moista. Ja taidanpa itse kuulua ennemmin niihin keille ei kannata mitään lainata :D :D Vahinkoja voi sattua aina. Mutta kyllähän ihan minkä tahansa kirjan katoaminen harmittaisi. Jos nyt joku pitäisi sanoa, niin varmaan nuo minun Harry Potterit tunnesyistä, ei siksi, että olisivat arvokkaita.

+ erään vloggarin bonuskysymykset:
11. Teardrops On My Guitar: Valitse kirja, joka sai sinut itkemään paljon.
Itku on minulla suht herkässä, joten yksittäisen kirjan muistaminen on hankalaa :D

12. Shake It Off: Valitse kirja, jota itse rakastat yli kaiken ja muut vihaavat, mutta sinä et välitä.
The Selection -sarja (suomeksi valinta) on mielestäni ihan hauskaa roskaluettavaa. Ymmärrän kyllä sarjan ongelmat :P Minä olen kyllä yleisesti ottaen vähän tiukkis (turhankin), mutta Selection onnistui viihdyttämään omalla höpsöydellään.


Juu, siinä nämä tämän päivän T-Swiftailut. Hauskaa pyhien jatkoa!

9. huhtikuuta 2017

Kaunotar ja Hirviö mukaelmia

Kävin eilen katsomassa uusitun version Kaunottaresta ja Hirviöstä. Tykkäsin elokuvasta todella paljon ja tekisi mieli mennä katsomaan heti uudestaan. Varsinkin leffan alku oli todella pysäyttävä ja vanhat tutut laulut saivat kyyneleet silmiini. Ihan parhaita nämä Disneyn live actionit, kunnioittavat hienosti vanhojen versioiden henkeä ja satujen taianomaisuutta.

Kaunotar ja Hirviö on ollut minulle erittäin rakas lapsena (ja vieläkin) ja ehdoton lemppari-Disneyni. Siitä johtuen olen myös ahkerasti lukenut Kaunotar ja Hirviö mukaelmia. Harmikseni aika ei ole riittänyt kuin muutamaan, mutta esittelen tässä nyt vaihtoehtoja Kaunottaresta ja Hirviöstä pitäville. Toiset ovat olleet turhia rasteja ja toiset parempia...


Eloisa Jamesin When Beauty Tamed the Beast ei ole tämän joukon vahvin, mutta vaihtoehto historiallisesta (1800-luku) romantiikasta ja eroottisista tarinoista pitäville. Kirjassa nuoren neidon, Linnetin, maine on mennyt ja korjatakseen omaa tilannettaan hän joutuu harkitsemaan naimisiin menoa Piers Elvertonin kanssa. Linnet on kaunis siinä missä Piers on tempperamenttinen. Tässä kirjassa ei juonta juurikaan ole ja Linnet oli mielestäni melko ärsyttävä, mutta jos siellä ruudun takana joku tykkää kihertää historiallisten romanssien parissa, niin ehkä tätä voi harkita.


A Court of Thorns and Roses on sitten taas YA-fantasiaa keijumaailmassa. Se on kirjan kirjoittajan, Sarah J. Maasin, mukaan Kaunotar ja Hirviö -mukaelma, mutta itse sanoisin, että yhteys on melko kaukaa haettu eikä tähän ei kannata tarttua, jos oikeasti kaipaa kunnon Kaunotar ja Hirviö menoa. Kirja on suloinen pommi vahvaa naispäähahmoa, komeita keijuja ja fantasiamaailmaa. Ihan jees nuorten aikuisten fantasiaa.


Rosamund Hodgen Cruel Beauty oli minulle tämän joukon hämmentävin lukukokemus. Cruel Beauty on ACOTARin ohella nuorten aikuisten fantasiaa, mutta siinä sekoittuu niin Kaunotar ja Hirviö kuin Kreikan mytologiakin. Vaikka Kaunottaren ja Hirviön inspiraatio näkyy vahvasti tarinassa, on tämä Cruel Beauty erittäin erikoinen tarinana ja hyvin omalaatuinen tapaus. Olen melko tottunut lukemaan englanniksi, mutta Cruel Beautyn kohdalla tipuin muutamaan kertaan tarinan kyydistä :D


Uprooted onkin sitten ehdoton lempparini kaikista näistä. Kirjassa velho nimeltä Dragon vie yhden tytön 10 vuoden välein pienestä kylästä palvelijakseen palkaksi siitä, että hän suojelee kylää synkältä ja turmeltuneelta metsältä. Genreltään tämä on goottilaistyylistä fantasiaa ja kerronta on melko aikuismaista ja rauhallista. Oikein sellaista perinteistä fantasiaa!



En ole vielä en lukenut itse Heart's Bloodia, mutta kovasti odottelen, että pääsen siihen käsiksi. Se kuulostaa aika perinteiseltä mukaelmalta, vähän Uprootedin kaltaiselta. Ilmeisesti kirjassa eletään eristyksissä muualta ja jonkinlainen kirous ympäröi asukkeja.


Minkälaisia Kaunotar ja Hirviö -mukaelmia muut ovat lukeneet? Olisiko lisäsuosituksia? Entä onko joku käynyt katselemassa tuon leffan ja jos on, niin mitäs tykkäsit?