Avry pystyy imemään ihmisten taudit itseensä ja tämän jälkeen parantumaan niistä nopeasti. Häntä kutsutaan parantajaksi ja vielä muutamia vuosia aiemmin parantajia pidettiin suuressa arvossa Avryn maailmassa. Sitten puhkesi rutto, jota parantajat eivät pystyneet parantamaan, ja heitä syytettiin sen luomisesta. Parantajia alettiin tappamaan petoksesta muita ihmisiä kohtaan ja Avryn piilotellessa todellista minäänsä, hän ei voi vastustaa kiusausta auttaa ihmisiä. Siitä syystä hän jää kiinni parantajuudestaan ja on joutumassa teloitettavaksi, kun nuori mies Kerrick ja hänen uskolliset soturinsa tekevät Avrylle tarjouksen. He pelastavat Avryn, jos tämä suostuu parantamaan heidän ystävänsä rutolta.
Tämä oli minun ensimmäinen kirja Snyderilta ja täytyy kyllä sanoa, että olen vakuuttunut ja valmis lukemaan lisää. Touch of Power oli todella viihdyttävä nuorten aikuisten fantasia, jossa oli taikuutta ja keskenään sotivia hulluja hallitsijoita.
Pidin erittäin paljon päähenkilöstä Avrystä, joka oli omapäinen ja omatoiminen nainen. Arvostin todella paljon sitä, että hän piti itse itsestään huolen ja pystyi huolehtimaan myös muista henkilöistä siinä ohella. Hänen matkaansa kundiporukan kanssa oli hauska seurata, sillä jätkäporukan ja Avryn kemiat naurattivat useampaan kertaan ja toisaalta taas herättivät hellyyden tunteita.
Mielestäni maailmanrakennus oli myös ensimmäiseen osaan ihan riittävää. Touch of Powerin maailmassa ihmisillä voi olla erilaisia taikuuden muotoja, joista parantajuus on siis yksi. Kerrickillä esimerkiksi on metsätaikuutta eli hän pystyy puuhastelemaan kaikkea kivaa metsään liittyen. Taikuuden lisäksi maailmassa oli sellaisia kukkasia kuin Death Lilies ja Peace Lilies, joista ensimmäiset ottivat ihmisiä sisäänsä ja tappoivat heidät. Karmeaa.
Kakkososaa en kuitenkaan taida lukea sen saamien huonojen arvostelujen vuoksi. Touch of Power ei lopu onneksi cliffhangeriin, joten on mahdollista lukea vain ensimmäinen osa. Vähän tuli haikea olo, sillä henkilöt ja maailma olivat sen verran ihanat, mutta haluan pitää muistikuvani pelkästään positiivisina tästä kirjasta.
I admitted being Kerrick's prisoner was my best option at this moment. Which said a lot about my life.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!