Ensimmäisenä tosiaan luin Jotain lainattua -kirjan, josta tein ihan oman postauksenkin aikoinaan. Jotain lainattua on kolmas osa morsiussarjassa ja lyhyesti sanottuna kirja on todella tylsä. Se kertoo Laurelista, joka kolmen bestiksensä kanssa omistaa hääyrityksen ja järjestää unelmahäitä. Laurel on vuosia ollut ihastunut Deliin, parhaan ystävänsä veljeen, mutta pitää ihastustaan naurettavana haikailuna, kunnes yhtäkkiä Del suutelee häntä ja jättää miljoona kysymysmerkkiä ilmaan leijumaan. Kirjan päähahmot tuntuivat minun makuuni persoonattomilta ja mahdottomilta samaistua enkä kokenut romanssia koukuttavaksi.
Seuraavaksi luin Julkinen salaisuus -kirjan, joka on vanhempaa tuotantoa Robertsilta. Se on hyvin eri tyyppinen kirjana kuin Jotain lainattua, joka on puhdasta höttöä. Julkinen salaisuus on enemmänkin fiktiivinen tositarina julkkiksen lapsen traagisesta elämästä ja elämänkerrallisempi kulultaan. Kirja on melko rankka ja olisi voinut olla huomattavasti jännittävempi, jos jälleen kerran hahmot olisivat olleet samaistuttavempia ja kiinnostavempia.
Morriganin risti on Robertsin kirjoittaman fantasiatrilogian ensimmäinen osa. Kirjassa vampyyrikuningatar Lilith on päättänyt valloittaa maailman vampyyriarmeijallaan ja jumalatar Morrigan lähettää mahtavan irlantilaisvelhon 1100-luvulta taistelemaan Lilithiä vastaan. Tämän lukemisen päätin lopettaa noin sadan sivun kohdalla, kun oli vaan pakko todeta, että ei pysty. Yritin lukea kirjaa vähän myöhemmistä kohdista ja katsoa, että tempaisisiko kirja mukaan, mutta ei. Henkilöt eivät taaskaan iskeneet ja kirjoitusasu toi mieleeni lähinnä saippuaoopperan :D Itse ehkä luen niin nörtti-fantasiaa, että Robertsin epämääräinen kyhäelmä noidista ja vampyyreistä nauratti ja itketti samaan aikaan, kun pohja oli niin epämääräisesti rakennettu.
Joten ehkä lopputulemana tästä Nora Roberts-kokeilusta voin todeta, että Robertsin kirjoitustyyli ei sovi minulle ja kuulostaa pääni sisällä lähinnä töksähtelevältä. Tarina on ollut minun kohdallani aina tylsistyttävän hidaskulkuinen enkä keksi yhtäkään hahmoa, josta olisin oikeasti pitänyt.
Mutta olisi hauska tietää, onko jollakin lukijalla joku ehdoton suosikki-Robertsilta? Mitä luulet, voisiko kyseinen kirja maistua minulle, vaikka nämä kolme ovat olleet huteja?
Minä luin tuon Kuuden piiri-trilogian aloittavan Morriganin ristin muistaakseni ollessani vielä lukiossa ja tykkäsin suuresti. Yritin sitten viime vuonna(?) lukea vähän samalla kaavalla kirjoitettua Varjojen ratsut (O'Dwyerin serkut -trilogia) ja se oli blogiaikanani (keväästä 2011 alkaen) huonoin romaani, jonka olen lukenut. Yh.
VastaaPoistaOlen kuitenkin tykännyt ainakin yhdestä Robertsin kirjoittamasta hömppäromaanista, Menneisyyden vangit (arkeologeja, luin kun opiskelin vielä alaa). Mutta etenkin hänen J.D. Robb salanimellä kirjoittamansa futuristiset Eve Dallas-dekkarit ovat olleet hyviä - ja minä en siis todellakaan ole mikään dekkarifani.
:D Haha, Varjojen ratsut kannattaa siis unohtaa.
PoistaHmmm.. Minäkään en dekkareista yleensä perusta, mutta pitäisikö nyt kuitenkin, kun niin monet ovat kehuneet :D
Itse en ole lukenut Robertsilta muuta kuin hänen Majatalo-trilogian. Pidin kirjan tunnelmasta ja jokainen kirja viihdytti minua. Harmi vain ettei ole mitään toista sarjaa Robertsilta mihin verrata :( Joten en uskalla suositella sitä sinulle. :D Jos olet Gilmoren Tyttöjä ikinä katsonut, oli mielestäni kyseisessä trilogiassa samanlainen tunnelma. :)
VastaaPoistaEn ole katsonut Gilmoren tyttöjä ikinä, mutta aikeissa on kyllä pitää megamaraton :D
PoistaMinä olen suuri Roberts fani, ollut lukio ikäisestän saakka. Se tosin hänen tuotannostaan pitää sanoa että taso on aika vaihtelevaa. Hänhä aloitti uransa ns harlekiini-kirjallisuuden kirjoittajan ja on tosiaan erittäin tuottelias. Noita alkupään kirjoja on suomennettu viime vuosina paljon ja suurin osa niistä on jo joskus suomennettu eri nimellä eli kannattaa olla tarkkana kaupassa mitä ostaa (tai lainaa).
VastaaPoistaHäneltä nykeisin yleensä ilmestyy vuodessa 1-2 Eve Dallas-sarjan osa (futuristinen dekkari sarja, alkuopään kirjat hyviä), jonkun trilogia/sarjan osa (yleensä pelkkä rakkaushömppä kirja esim. juurikin Majatalo-trilogia, Morsius-sarja, osa parempia kuin toiset) ja yksi stand alone, tämä kirja on enemmän mysteeriä rakkaus twistillä (esim. Revontulet, Enkelten putous).
Omia suosikkeja ovat olleet; Meri-trilogia, Revontulet, Sign of Seven trilogy (ei suomennettu), alkupään Eve Dallas-kirjat (niitä on 29 tällä hetkellä julkaistu), Syntynyt-trilogia, Etsijät..
Joo, minä pyysin, että ex-poikaystävän äiti toisi minulle kasan hyviä Nora Roberts -kirjoja (omia lemppareitaan), hän on Roberts-hullu, mutta hänkin totesi, ettei enää muista mitkä ovat hyviä, kun on tullut niin paljon tavaraa. Toi sitten kasan vähän mitä sattuu ja kasasta sain luettua ainoastaan tuon Julkinen salaisuus -kirjan, kun muut kuulostivat niin epäilyttäviltä :D
PoistaTuota Eve Dallasta on kyllä kehuttu niin paljon, että pakko kokeilla, vaikka en dekkareista oikeastaan pidä. Ja ehkä nuo muutkin tsekata, kun aikaa löytyy :)
Luin muutama vuosi sitten hyvin paljon Nora Robertsia ja tykkäsin etenkin romanttisista jännäreistä (esim. Enkelten putous, Valkea silkkiliina, Menneisyyden vangit). Nyt kuitenkin tuntuu ettei Robertsin kirjat oikein iske (ainakaan uusimmat), joko olen kasvanut niistä yli tai jotain.. :D mutta olen samaa mieltä Niina Tn kanssa että Eve Dallas -sarja on hyvä ja mielestäni hänen paras sarja. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen!
VastaaPoistaHömppienkin kohdalla taitaa tulla aina kausia, kun maistuu enemmän ja toisinaan taas vähemmän :) Eve Dallas laitetaan kyllä mieleen!
PoistaEve Dallas -kirjat ovat ehdottomasti parasta Robertsilta. Roberts osaa kirjoittaa ihan jänniä juonia silloin kun ei keskity siihen hömppään. Ja fantasian suhteen Roberts ei kyllä pärjää yhdellekään varsinaiselle fantasiakirjailijalle! :D
VastaaPoistaOkei, täytyy kyllä ehdottomasti lukea tuota Eve Dallasta ja tehdä lisäpäätelmiä sitten. Luulen, että olen lukenut liikaa fantasiaa, jotta Robertsin fantasiat viihdyttäisivät edes jollakin tasolla :D
PoistaHei! Löysin juuri ihastuttavan blogisi pariin ensimmäistä kertaa. Hömppä on minunkin salainen paheeni, jolle ystäväni hyväntahtoisesti naureskelevat. Siksi aloitinkin hömppäblogini salanimellä.
VastaaPoistaOlen lukenut Nora Robertsia aiemmin aika paljonkin, mutta sitten tuli totaalikyllästys. Kuten Katinka tuossa äsken mainitsikin, tasossa on suuria eroja. Varmaankin, kun on saanut tarpeeksi mainetta ja kunniaa, menee vähän matalampikin taso kustantajalla läpi. Luin hiljattain jonkun hänen 80-luvulla kirjoittamansa harlequinin, ja tykkäsin siitä enemmän kuin nykyisistä. Muutenkin 80-luvun romansseissa on oma viehätyksensä, joskus tosin camp-hengessä. Jos vielä törmään neljän tai viiden tähden Robertsiin, kerron sinulle!
Kiva, kun löysit tänne! Hömppäblogi kuulostaa ja näytti erittäin hyvälle, jään mielenkiinnolla seuraamaan :)
PoistaJoo, kyllä se niin taitaa olla, että Robertsilta on ilmestynyt niin pirusti tavaraa, että nämä kolme eivät millään muotoa riitä kattamaan kaikkea. Täytyy varmaan yrittää lukea jotakin muuta suositusten perusteella :D