28. elokuuta 2016

Spoiler Lover - Miksi luen spoilereita?

Jos on yhtään lukenut blogiani, niin saattaa tietää, että olen kova skippailemaan kirjoissa omasta mielestäni tylsiä kohtia. En ole kovinkaan kärsivällinen ja keskittymiskykyni ei vain yksinkertaisesti riitä. Silloin, kun aika on kortilla, sen todellakin pyrkii maksimoimaan.

Tässä tuleekin opas kaikille niille, jotka eivät ymmärrä, miksi joku haluaisi lukea spoilereita. Eli millaisessa tilanteessa Spoiler Lover lukee minkäkinlaisia spoilereita :D

1. Kirja on liian jännittävä
Tämä ei missään nimessä ole ikävä tilanne kirjan kannalta, vaan enemmänkin minun psyykkisen hyvinvoinnin varmistamista :D En yksinkertaisesti malta lukea sivuja kunnolla, jos kirja on oikein jännittävä ja hypin sivujen yli, jotta pääsisin näkemään lopun. Tällöin minun mielenrauhani palaa, kun luen, että lopussa kaikki on ok. Sitten palaan takaisin sinne minne jäinkin ja pystyn jälleen lukemaan sivut kunnolla läpi. Tällaisissa tilanteissa usein riittää se, että vilkaisen viimeisiä sivuja ja tarkistan nopeasti, että päähenkilöt ovat elossa tai esimerkiksi yhdessä. Minä en ihan oikeasti pysty nauttimaan kirjasta, jos jännitän liikaa ja tämä helpottaa paineita. Aikoinaan, kun luin Harry Pottereita, minun oli pakko tarkastaa loppu ennen kuin olen edes aloittanut lukemaan koko kirjaa.

2. Kirja on niin tylsä, etten muuten jaksa
Tämä on sitten sen ikävä spoilailutyyppi. Toisinaan tulee vastaan niitä kuolettavan tylsiä kirjoja, joiden lukeminen on yhtä taistelua. Jos minä olen sitten mukavalla tuulella ja haluan antaa mahikset kirjalle, yritän lukea jotakin jännittävää tapahtumaa tulevaisuudesta, joka saisi minut tsemppaamaan ja jaksamaan pidemmälle. Joskus tämä toimii ja joskus ei. Joskus luen aivan lopun sillä tavalla, että tiedän miten asiat päättyvät, mutta se miten ne tapahtuu jää mysteeriksi. Jos tiedän, että lopussa asiat ovat aivan mullin mallin, tiedän, ettei kirja voi jatkaa kuolettavalla tylsyydellään loppuun saakka.

3. Ihan vaan koska en voi vastustaa
Ja toisinaan yritän hokea itselleni, että ei ole mitään syytä lukea spoilereita. Ei ole liian jänskää, ei ole liian tylsää. Mutta silti jokin kummallinen voima saa minut menemään Goodreadsiin lukemaan seuraavien osien juttuja tai sitten lukemaan kirjan lopun. Sormet vain syyhyävät etsimään tietoa ennen aikojaan :D

No, harmittaako minua, jos joku spoilaa minut vahingossa tai tahalleen? Ei se kyllä harmita. Olen varmaankin niin tottunut jo itse spoilaamaan itseäni erinäisissä tilanteissa, että spoilaaminen ei oikeastaan enää liikuta minua suuntaan eikä toiseen. Voisi sanoa niin, että minulle se matka päätöspisteeseen on usein tärkeämpi kuin itse päätös, joten sillä ei ole mitään väliä tiedänkö mitä tapahtuu vai ei. Sillä on enemmänkin, että miten itse koen tarinan kulun. Tietysti, jos joku kertaa koko hela kirjan tapahtumat minulle, niin lukeminen voisi teoreettisesti vaikeutua. Mutta minulla on myöskin kultakalan muisti, eikä asioiden unohtaminen ole ongelma :D

Joskus saatan kärsiä jopa enemmän siitä, että en saa kuulla haluamiani spoilereita. Esimerkiksi telkkarisarjoihin liittyen minulla oli aikoinaan sellainen ongelma, ettei kukaan suostunut kertomaan minulle, miten Breaking Bad loppuu ja minä taas kieltäydyin katsomasta viimeistä kautta ennen kuin tietäisin lopputuleman. Sitten, kun lopulta sain tietää sarjan lopun, olin jo kyllästynyt koko hommaan enkä ole koskaan jaksanut katsoa sarjaa loppuun.

No niin. Harrastaako kukaan muu itsensä spoilaamista? Vai kuulostaako tämä aivan hullujen hommalta? Harrastaako joku itsensä spoilaamista toisenlaisista syistä kuin minä harrastelen?

11 kommenttia:

  1. Täällä yksi, joka spoilaa itseään. Erityisesti kakkoskohta kuulostaa tutulta: joskus on kivaa olla jotain mitä odottaa, kun lukee!

    Viimeksi olen spoilannut itseltäni Harry Potter ja Cursed Childin. Ensimmäiset juonipaljastukset luin vahingossa ja ne kuulostivat niin oudoilta, että oli pakko päästä lukemaan loputkin ja tarkistamaan ovatko ne oikeita :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, kivaa etten ole ihan yksin :D Ja Harry Potterit on kyllä aina vaikea lukea ilman, että syystä tai toisesta spoilailee itseään..

      Poista
  2. Täällä myös yksi kaikki-tänne-heti-ihminen, kärsivällisyys ei aina riitä vaan usein tulee juurikin siitä syystä spoilaannuttua tietoisesti. Juurikin tv-sarjoissa, jos en saa heti käsiini seuravaa kautta niin google on ystävämme ja saatan käydä lukemassa jakso kuvaukset seuraavista kausista. Pari tv-sarjaa onki jäänyt tämän vuoksi kesken.
    Itselläni tämä on ehkä yleisempää tv-sarjojen kohdalla mutta kirjoissa rakastan sarjojen jatko-osien spekulointeja/spoilereita. Harvoin kuitenkaan sitten itse kirjassa hypin suoraan loppuun, vain jos en jaksa lukea koko kirjaa ja enkä saa nukuttua ennenkuin tiedän kuinka lopussa käy niin kurkkaan loppuun. Tylsät kohdat kylläkin harpon (kuten useat kirjeet, katsauksen menneisyyteen, ne kursivoidut kohdat kirjassa..) ja kirja jää nopeasti keskenkin jos ei saa pidettyä minuä otteessaan. Kenellä on aikaa tylsien kirjojen pakkolukuun!
    Joskus ihan tahallaan odottelen että tv-sarjaa on tullut useampi jakso uutta kautta ennen kuin alan katselemaan koska, kuka kestää odottaa joka viikko ja kärsiä. Ennemin kärsin useamman viikon kerrallaan ja sitten katselen kaikki kerralla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, telkkarisarjojen kohdalla spoilailu on enemmän sääntö kuin poikkeus :D Ja tuttua muuten tuo jaksojen odottelu.. On ärsyttävää, kun yksittäiset jaksot etenevät niin vähän kerrallaan :( Minullakin on tainnut jäädä kyllä muutama sarja spoileilujen jälkeen kesken. Etenkin, jos alkaa kuulostaa siltä, että sarja menee älyttömyyksiin tulevaisuudessa, tuntuu turhauttavalta jatkaa.

      Poista
    2. Tämä tulikin eilen illalla (=yöllä neljältä) mieleen kun vielä valojen sammuttamisen jälkeen hetken söngyssä pyörittyöni pitikin kännykällä googlettaa yhden trilogian loppu, lähinnä kolmidraaman lopputulema. Luen eilen siis sen ekan osan, ja täytyy myöntää että saatta olla että tuon spoilerin vuoksi minulla ei ole niin suurta kiirettä lukea muita osia.. (kyseessä Tijanin Jaded-sarja)

      Poista
    3. Ihania typoja, voisi joskus oikolukea paremmin :/

      Poista
    4. Joo, toisinaan nuo spoilaus ei toivo ihan toivotulla tavalla :D Mutta ehkä sitä sitten voi ajatella niin, että säästää omaa aikaansa.

      Ja en edes huomannut mitään typoja ennen kuin oli pakko katsoa, että mitä siellä oikein oli :D

      Poista
  3. Minä tein tätä ennen mutta olen sittemmin opetellut pois tavasta kurkkia lukuja eteenpäin. Taisin lukea Philip Pullmanin Maagista kaukoputkea monta vuotta sitten, kun pari lukua vilkaisin eteenpäin ja näin mitä lopussa tulisi tapahtumaan. Olin ihan maissa sillä pidin kirjasta niin paljon ja yhtäkkiä minun ei enää oikein tehnyt mieli lukeakkaan kirjaa loppuun, sillä loppu oli niin musertava. Tämän jälkeen olen pakottanut itseni olemaan kurkkimatta spoilereita.

    Elokuvissa spoilerit ei niinkään haittaa (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta), mutta tv-sarjoissa kyllä. Elokuvat ovat niin nopeasti ohi ettei siinä pahemmin ehdi murehtia spoilereita, mutta tv-sarjat vaativat katsojalta paljon enemmän sitoutumista. Jos parin ekan jakson aikana saankin tietää, miten tuotantokausi päättyy tai jos vaikka joku hahmo kuolee pilaan itseltäni sarjan katsomisen ilon enkä voi ajatella muuta kuin niitä spoilereita. Esim. Supernaturalin ja Game of Thronesin spoilereita välttelen kuin ruttoa. En todellakaan halua pilata itseltäni sitä tunteiden vuoristoradan ja järkytyksen iloa :D

    Mutta toisaalta jos katson sarjaa josta en pahemmin välitä tai jossa draama rasittaa, luen spoilerit arvioidakseni viitsinkö antaa elämästäni niin paljon aikaa ottaakseni katsomalla tapahtumista selvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt, kun muistutit niin minullakin oli Maaginen kaukoputki syystä tai toisesta kauhea taistelu, mutta siitä on niin monta vuotta, etten muista enää mistä syystä se johtui. Taisin olla silloin vielä niin nuori, että kirja ei ihan toiminut.

      Hehe, telkkarisarjojen suhteen spoilailen itseni kyllä aina :D Varsinkin Game of Thrones on toisinaan niin raskas katsottava, että spoilailu vain piristää :D

      Poista
  4. Myönnän kurkkivani etukäteen kirjan lopusta, että ovatko olelliset hahmot hengissä tai kuvioissa mukana. Vähentää ahdistusta ja voi nauttia jännistäkin kohdista. Tosin tavallisimmin lukemissani hömppöromaaneissa ei tarvitse paljon kurkistella, kun lopussa on tasan kolme vaihtoehtoa: a) pari päättää mennä naimisiin, b) pari menee naimisiin tai c) pari päättää pysyä naimisissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, hömpissä harvemmin tarvitsee katsoa kyllä lopputulemaa :D Toisinaan kyllä katselen, että tuleeko siellä oikeasti jotakin kiinnostavaa eripuraa vai ei, jos alkaa tylsistyttämään :)

      Poista

Kiitos kommentista!