Kirjassa Amy syväjäädytetään hänen vanhempiensa kanssa ja heitä lähdetään kuljettamaan 300 vuoden päässä olevaan Kentaurimaata. Amy herätetään tuntemattomasta syystä 50 vuotta liian aikaisin, ja joku alkaa murhaamaan muita syväjäädytettyjä sulattamalla heitä väärällä tavalla. Amy joutuu kamppailemaan surkean kohtalonsa kanssa, onhan hän tullut herätetyksi ennen vanhempiaan ja aluksen saapuessa perille hän on vanhempi kuin omat vanhempansa. Lisäksi hän tutustuu aluksen tulevaisuuden johtajaan, Seuraajaan, joka tuntuu olevan ainut, joka ei pidä Amyä liian omituisena ja erikoisena. Amyn silmiin taas aluksen asukkaat käyttäytyvät oudosti ja ihmettelee, mitä heille on käynyt aluksen matkatessa.
Across the Universe - Matka alkaa oli ihan viihdyttävä ja oikeastaan melko hyväkin YA-kirjaksi. Ongelma onkin ehkä nyt se, että kun kirjoittelen tätä tekstiä nyt pari viikkoa lukemisen jälkeen, minun on vaikea muistaa tunteitani kirjaa kohtaan tai kirjan tapahtumia. Tuskinpa tulen muistamaan tätä muutaman kuukauden päästä laisinkaan. Eli siis vähän mitäänsanomaton tämä kuitenkin oli. Plussaa antaisin erityisesti sci-fi-maailmasta ja avaruudesta. Ne jaksavat kiinnostaa minua jostakin syystä aina, ja parantavat niin kirjaa kuin kirjaa minun silmissä :D Ärsytystä sitten taas herättivät muka-taiteellisesti rivitetyt tekstit, jotka tekivät tunnelmasta vähän väkinäisen ja turhan lukijoita kosiskelevan tyylin. Kirjoitusasu muutenkin vähän tökki, en sitten tiedä, että johtuiko se suomennoksesta vai mistä.
Suurimmaksi mitäänsanomattomuus johtuu varmasti kirjan hahmoista. Amyn kappaleet alkupäässä olivat melko epäkiinnostavia ja pointti siitä, että jäässä oleminen oli kurjaa, olisi tullut vähän vähemmälläkin selväksi. Amy oli niin perus-YA-hahmo kuin olla ja voi, eikä hänessä oikeastaan ollut mitään sellaista, mikä olisi erottanut hänet monesta kilpasisaristaan. Seuraaja sitten taas oli jollakin tapaa häiritsevä persoonallisuus minun mielestäni. Hän oli välillä oikeinkin kiinnostava ja vahva persoona, ja toisinaan sitten taas melkoinen paikallaan polkija. Seuraajan rohkeus kuitenkin yllätti minut melkoisesti kirjan lopussa, sillä en olisi uskonut, että hänestä on mihinkään. Amyn ja Seuraajan välinen romanssi ei myöskään oikein sytyttänyt, sillä he eivät loppujen lopuksi viettäneet juurikaan aikaa yhdessä enkä oikein ymmärtänyt, että mikä yhteys heillä oli. Muu kuin että tietysti molemmat olivat komeita ja kauniita jne perussetit.
Toisaalta kirjan tarina oli kiinnostava ja juoni tuntui liikkuvan eteenpäin jatkuvasti. En muista olleeni tylsistynyt kertaakaan ja juonta oli selvästi harkittu etukäteen. Pientä yllätysmomenttia jäin lopun suhteen toivomaan, mutta juoni oli kyllä minun mielestäni ihan hyvä, ja toisaalta oli kiva seurata miten asiat kehittyivät. Ehdoton plussa oli myös se, että romanssi ei suinkaan ollut tässä mikään pääasia eikä hallinnut minun mielestäni liikaa tarinaa. Kirjan loppu sitten taas oli yksinkertaisesti huono. Se olisi pitänyt katkaista aiemmin.
YA-kirjaksi tämä oli siis mielestäni varsin kelpo teos ja avaruusjutut on aina <3 Jos avaruusseikkailut eivät sitten taas kiinnosta laisinkaan, ja muutenkin avaruusmatkustukseen liittyvät asiat on mielestäsi blaaahhh, niin en kyllä suosittele tätä, koska minulla ei ollut tylsää varmaankaan juuri siitä syystä, että minua kiinnostaa kaikki kuvailu niihin liittyen. Esimerkiksi sivun pituinen selostus siitä, miten hissi toimii avaruusaluksella, on minulle ihan ok (vaikkakaan tässä ei sellaista ollut, älkää pelästykö).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!