Cress asuu satelliitissa, joka kiertää maata. Hänen tehtävänään on vakoilla maan asioita Levanan, Lunar-väen julman kuningattaren, puolesta. Cinderin ja kapteeni Thornen ollessa pakosalla huomaavat he tarvitsevansa Cressiä puolelleen ja lähtevät tämän pelastusretkelle, joka ei kuitenkaan mene aivan kuten suunniteltiin. Samaan aikaan Levanan ja Kain häät lähestyvät ja jonkun täytyisi pelastaa maa uudelta hirmuvaltiaalta.
Cress on jännittävällä tavalla minun lempparikirjani tähän mennessä tästä sarjasta, joskaan Cress ei ole lempihahmoni. Cress on hauska ja herttainen hahmo, joka on asunut koko elämänsä eristyksissä ja epätoivoisesti etsii ihmissuhteita itselleen. Kun hänet sitten tiputetaan keskelle Cinderin joukkiota, on hän viihdyttävää seurattavaa.
Lunar Chronicles -sarjassa on muutenkin todella hyviä hahmoja. Meyer on onnistunut rakentamaan useamman hahmon, joista kaikista välitän ja joilla kaikilla on ihanat omat persoonat. Erityisesti Kapteeni Thorne on niiin mainio. Voisiko hän saada ihan oman kirjan tässä sarjassa?? Ei varmaankaan.
Se, miksi Cress on suosikkini tähän astisista, johtuu juonesta. Tarina tuntui tällä kertaa vyöryvän kunnolla eteenpäin ja jatkuvasti tapahtui kaikenlaista. Vihdoinkin oli tapahtumia! Meyerin kirjoitus on soljuu vaivattomasti eteenpäin ja maailma rakentuu huomaamatta ympärille. Maailmanrakennus onkin toinen ihan paras juttu. Näissä sekoittuu mahtavasti teknotulevaisuus, dystopia ja kuitenkin sama vanha maapallo, jolla tälläkin hetkellä elellään.
No, miksi sitten "vain" neljä tähteä minulta. Cress hurmasi, muttei kiinnostanut kuitenkaan niin paljoa henkilönä. Ja vieläkin vähän mietin, että miksi näitä täytyy markkinoida mukaelmina/retelling:nä, mutta kaipa kirjat ovat siten helpommin lähestyttäviä. Tykkäisin, jos nämä nojaisivat enemmän siihen YA:ssa varsin omaperäiseen genreen eli scifin cyberpunkkiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!