Nälkäpeli - Matkijanärhi, osa 2 -elokuva + Jennifer Lawrence Book Tag

Heippa! Kävin viime viikonloppuna katselemassa Mockingjay Part 2:n elokuvissa hirveän kouluhässäkän keskellä. Tässä postauksessa nyt pieni mielipide leffasta sekä teemaan liittyen Jennifer Lawrence Book Tag, jonka olen kopioinut booktubettajilta.

Kuva täältä

Matkijanärhi, osa 2 päättää Nälkäpeli-sarjan loppurytinöillä. Katniss Everdeen on tahtomattamaan kapinan johtaja ja joutuu kohtaamaan sen vaikutukset hänen läheisiinsä sekä ristiriidat hänen omien arvojen sekä sotimisen raakuuden välillä. Lisäksi kapinan johtajan asemaan kuuluu pelkkä nukkena möllöttely ja turvassa pysyttely, kun muut uhraavat henkensä asian puolesta. Katniss ole valmis pysymään kiltisti piilossa ja tekemään niin kuin käsketään, mutta saa huomata, että hänellä ei todellisuudessa ole juurikaan sanavaltaa.

Kokonaisuudessaan elokuva oli ihan ok-tasoa minun mielestäni. Se oli hyvin uskollinen kirjalle ja sinänsä hyvin tehty, mutta melko hidastahtinen ja yllätyksetön, jos nyt niin voi sanoa. Matkijanärhi on trilogiasta "inhokkikirjani" ja varsinkin loppua pidin todella kökkönä aikoinaan. Elokuvaversioon ei oltu muutettu juuri mitään juonellisesti ja se vähän ärsytti minua. Etenkin toimintaa olisin halunnut nähdä enemmän, esimerkiksi kapinallisten sotimista Capitolia vastaan erillään Katnissista. Myös ihmisten traagisista kohtaloista olisi voinut vähän karsia ja korostaa muutaman tärkeämmän ihmisen tapahtumia enemmän. Toki Katnissin kipuilua käynnistämänsä kapinan ja omien tunteidensa välillä oltiin kuvattu todella hienosti, jopa paremmin kuin kirjassa.

Näyttelijät olivat tutusti erinomaista tasoa, mutta henkilöiden seuraaminen voi olla vähän haastavaa, jos kirjoja ei ole lukenut, sillä henkilöitä ei juurikaan esitellä. Oletus on, että katsoja tietää vähintäänkin tärkeimmät henkilöt ja heidän taustansa. Suurin ongelma kuitenkin on tahditus, joka ei toimi laisinkaan. Kun alle 400 sivuisesta kirjasta tehdään kaksi elokuvaa, voi ilman suurempia laskutoimituksia päätellä, että juttua ei vain riitä ellei sitä jollakin tapaa lisätä.

Mutta sinänsä kirjalleen uskollinen elokuvaversio, jonka kaikki tekijät ovat selvästi omistautuneet elokuvan tekemiselle. Kolme ja puoli tähteä, koska olen vähän sentimentaalinen Nälkäpelien suhteen, mutta jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin esimerkiksi vähän aikaa sitten näkemäni Straight Outta Compton oli huomattavasti viihdyttävämpi.

Ja sitten siihen book tagiin:

1. Swearing Off Social Media - Valitse kirja, jota ei suostu lukemaan:

No, en ainakaan aio lukea enää Cassandra Claren The Infernal Devices -sarjaa kirjankaan vertaa. The Mortal Instrumentsista valitettavasti omistan kaikki kuusi osaa, kolme luettu ja kolme edessä, joten pakotan itseni ehkä lukemaan ne joskus.

2. The Oscar Trip - Kirja/kirjasarja, joka ei innostanut sinua/jota et jaksanutkaan lukea loppuun:

Olen aika hyvä sinnittelemään ja lukemaan loppuun kaiken maailman roskan, mutta joitakin keskenjääneitä on myös joukossa. Patrick Nessin Knife of Never Letting Go on yksi sellainen vähän hassu keskenjäänyt. Ei mitään intressiä lukea sarjaa, vaikka eka osa olikin ihan ok.

3. The Viral Photobomb (TSwift at the Golden Globes) - Kirja, jonka tulevaa suosiota et olisi arvannut:

Ennen tätä blogivaihetta en lukenut useampaan vuoteen ja nyt laahaan vähän perässä aallon harjasta eli minulla ei ole kovinkaan hyviä valintoja tähän. Välillä kyllä ihmettelen suomennettavaksi päätyviä YA-kirjoja. Esimerkiksi Mystic City -sarja ei ole mielestäni mitenkään ihmeellinen ja se on silti jostakin syystä päätetty suomentaa loppuun asti. Muutamat todella hyvät sarjat sitten taas jäävät suomentelematta tai suomentaminen pysähtyy trilogian toisen osan kohdalle.

4. Work With David O. Russel - Hahmo, joka on vähän häiriintynyt/ei toimi aina ihan järkevästi, mutta et voi olla rakastamatta:
Sarah J. Maasin A Court of Thorns and Roses -kirjassa on ehkä viimeisen sadan sivun verran mukana hahmo nimeltään Rhysand, joka oli kyllä kerrassaan hurmaava kaikessa mielipuolisuudessaan. Hän käyttäytyi jopa törkeästi päähenkilöä kohtaan eikä häntä voi pitää missään mielessä järkevänä, mutta minä pidin hänestä silti. Mutta valitettavasti häntä ehti nähdä hyvin pienen hetken, joten mahdollisuudet siihen, että hänkin on kunnon poika on suuret. Se jos mikä on tylsää.

5. Mystique - Pahis, joka luulee tekevänsä oikein:

Hyvin kirjoitettu pahis on aina sellainen, että hänellä on motiivi ja häntäkin pystyy sympatiseeraamaan tai edes ymmärtämään. Yksi esimerkki tällaisesta pahiksesta on Darkling Leigh Bardugon Grisha-trilogiasta. Trilogia ei muuten ole yltänyt suosikkeihini (tai edes sellaisiin kirjoihin, joiden lukemista voisin suositella :D), mutta Darkling on kyllä yksi parhaimmista pahiksista.

6. Bradley Cooper - Kirjailija, jonka luokse palaat kerta toisensa jälkeen:

Vaikea keksiä, kun tykkään lukea aina uusilta tyypeiltä kirjallisuutta. Colleen Hoover, joka kirjoittaa New Adult hömppää, on yksi sellainen, jonka kaikki kirjat tuntuvat menevän.

7. Spoiled For Homeland - Juoni, joka spoilattiin sinulta:

Olen sanonut jo useamman kerran tämän saman, mutta itse spoilaan itseltäni lähes kaiken :D Joskus se käy vahingossakin. Muun muassa Eija Lappalaisen ja Anne Leinosen Routasisarukset -sarjan spoilasin vähän vahingossa lukemalla Goodreadsissa arvosteluita seuraavista osista... :D 

8. Everyones Obsession With Being JLaws Bestfriend - Hahmo, josta tulisi paras parasystävä evör:

Aika monet kirjojen päähenkilöistä on sellaisia itsenäisiä susia, jotka eivät kaipaile juuri muita elämäänsä, että en tiedä kuka heistä olisi oikeasti hyvä kaveri. Itse asiassa monet sellaiset piirteet, joita arvostan kirjan päähenkilöissä, saa minut kavahtamaan reaalimaailmassa :D Sarah J. Maasin Throne of Glass -sarjan päähenkilö Celaena ainakin on todella lojaali ystävilleen ja aina laittaa muut edelleen. Lisäksi hänen kanssaan olisi varmasti hauskaa.

9. The Hunger Games - Lemppari "high profile"/suuremman suosion saanut sarja:

Hmmmm, mikä lasketaan High Profileksi? Harry Potterit on varmaan sellainen ilmiselvä vastaus. Jos True Blood -kirjat ja -TV-sarja lasketaan, niin niistä pidin myöskin.

10. Everyhting jlaw has ever said - Lemppari sarkastinen/huumorintajuinen hahmo:
Eliza Crewen Soul Eater -sarjan päähenkilö Meda oli kyllä melkoinen mustan huumorin ystävä ja nauratti minua useaan otteeseen. Sarja on melko tuntematon eikä nyt varsinaisesti niin erityisen ihmeellinen, mutta hahmot olivat siinä todella hyvät ja heillä oli hauskat vuorovaikutukset keskenään.

Siinäpä se. Mitäs muut tykkäsivät leffasta? Jos olette menossa katselemaan leffaa ja aiotte kirjoittaa siitä jotain, niin vastailkaa samalla tähän book tagiin :D Tai miksei muutenkin :P