Pierce Brown: Red Rising (Red Rising Trilogy #1)

Kuva täältä

Darrow asuu Marsissa ja kuuluu yhteiskunnassa Punaisiin. Heidän tehtävänään on kaivaa arvokkaita materiaaleja maan pinnan alta, jotta Mars saataisiin asutettavaksi maan asukkaille. Punaiset ovat pioneereja ja sankareita, jotka mahdollistavat ihmiselämän jatkumisen, ja niinpä he ovat valmiita elämään kurjuudessa ja köyhyydessä. Paha vain, että heille on valehdeltu. Mars on ollut asutettu jo pitkään ja maan yläpuolella asuvat rikkaat Kultaiset pitävät Punaisia orjinaan. Niinpä Darrow liittyy kapinnallisten joukkoon muutaman mutkan kautta. Heidän tavoitteenaan on saada Darrow solutetuksi Kultaisten joukkioon ja nousemaan ylös Kultaisten joukossa, jotta Punaiset voivat syöstä Kultaiset vallasta.

Red Rising on erikoinen sekoitelma dystopiaa ja scifiä, Nälkäpeliä ja Outolintua. Omituisesta yhdistelmistä huolimatta pidin itse todella paljon Red Risingista. Siinä oli todella hyvä juoni, paljon toimintaa ja Darrow oli minun mielestäni upea päähahmona. Harmillisesti kirja kaipaisi originaliteettia aimo annoksen ollakseen todella loistava kirja.

Kirja alkaa hyvin hitaasti ja siitä yli pääseminen voi olla raskasta monelle. Alkuun tulee todella paljon infoa elinoloista Marsissa sekä kaikenlaista ihmeellistä sanastoa. Itse luen scifiä melko paljon, mutta harvemmin joutuu noin paljon sanastoa kerralla opettelemaan. Maailmaa ja tarinan alkua selvästi aseteltiin huolellisesti, mutta vähän liian tylsästi ja laskelmoidusti. Siitä puuttui sellainen spontaanius ja omaperäisyyden tunne, kun kaikki tuntui niin ohjatulta toiminnalta.

Maailma oli sinänsä kiinnostava ja maailmanrakennus ihan jees, mutta maailma ei ollut erityisen ainutlaatuinen. Kuten jo ylempänä mainitsin, niin tarinasta tulee jonkinlaiset Nälkäpeli/Outolintu-tunnelmat läpi. Tarina alkaa tuntua omalta ja originaalilta oikeastaan vasta sitten, kun Darrow lopulta pääsee kultaisten "kouluun" ja taistelu koulun parhaimmasta paikasta pääsee alkamaan. Sen jälkeen tahti on huomattavasti parempi ja tilanteet alati vaihtuvia ja kiinnostavia. Lisäksi pääsemme tapaamaan useita kiinnostavia hahmoja.

Darrow tosiaan on mielestäni päähahmona todella hyvä, vahva ja älykäs, mutta täynnä vihaa ja hän oli hyvin räjähdysherkkä. Alkuun hänestä maalailtiin ärsyttävän pyhimyksellistä mielikuvaa ja turhankin sankarillista miestä, mutta hänestä kuoriutuu huomattavasti parempi hahmo kirjan aikana. Mietinkin lopussa, että hänen kohdallaan kehitystä tapahtui huomattavasti. Darrow'n lisäksi kirjassa on todella monta hyvää hahmoa, jotka kaikki kuuluivat Kultaisten ryhmään. Punaisiin kuuluvat olivat kaikki vähän turhan paatoksellisia.

Hyvien hahmojen lisäksi kirja oli todella täynnä toimintaa ja juoni oli vangitseva. Kirjailija ei säästele Darrow'ta kurjuudelta tai tippumiselta alas juuri, kun hän saanut kammettua itsensä ylös. Aika paljon on tosin kiinni siitä, että pitääkö lukija Darrow'sta päähenkilönä ja kuinka käytetyiltä ideat tuntuvat lopulta lukijasta. Itse pääsin sinuiksi sen kanssa, että jotkin piirteet olivat hyvinkin tuttuja muualta ja toiset taas toivat aivan omanlaisen säväyksen tarinaan ja kokonaisuuteen.

Neljä tähteä, vähän tekisi mieli antaa jopa neljä puoli tähteä. Kirja on melko väkivaltainen, joten ihan pienimmille YA:n lukijoille en kirjaa suosittelisi.