J.R. Ward: Halu (Fallen Angels #1)

Poikaystäväni naurusta ei meinannut tulla loppua, kun otin tämän kirjastossa käteeni, ja kävelin lainauskoneen luokse. Olin juuri itse naureskellut, että jollekin oli varauksessa 50 Shades of Grey, ja sitten itse kävelen tämän näköisen kirjan kanssa pois..

Kuva täältä

Jim Heron saa tehtäväkseen pelastaa seitsemän sielua seitsemältä kuolemansynniltä, ja joutuu keskelle enkeleiden ja demonien ikiaikaista taistelua maapallon ihmissieluista. Ensimmäiseksi pelastettavaksi tulee Vin di Pietro, rikas liikemies, jolla on rahaa ja edustusvaimoksi sopiva tyttöystävä, mutta jotakin Jimin pitäisi silti hänen elämässään yrittää korjata. Mutta Jim Heron on itse hyvin kaukana puhtoisesta ja synnittömästä, eikä hänellä ole mitään hajua siitä, miten sieluja pelastetaan.


Halu on ihan kohtuullisen viihdyttävä kirja, mutta sen kutsuminen fantasiaksi tuntuu valheelliselta. Halu on enemmänkin 50 Shades of Grey fantasiamaailmassa ja juonen kera, mutta siinä ei ole niin paljoa niin seksiä. Ja ehkä sille voi antaa pisteitä myös huomattavasti paremmista hahmoista.

Tarina ei ole mitenkään erityisen tajunnanräjäyttävä ja juoni on sitä perinteistä enkelit vastaan demonit hässäkkää. Taisin jo jonkun aiemman vastaavanlaisen kirjan kohdalla mainita, että itse en ihan hirvittävästi välitä näistä enkelit vastaan demonit kirjoista, ja kyllä se vähän tämänkin kohdalla tökki. Itse olisin toivonut vähän rohkeampaa ja ronskimpaa suhtautumista kaikkeen. Kirjassa oli kuitenkin ihan kunnon seksikohtauksia (jotka muuten skippasin, koska ne eivät olleet mielestäni erityisen hyvin kirjoitettuja), niin ehkäpä kirjailija olisi voinut ottaa muutoinkin vähän lisää raakuutta peliin.

Hahmoista tosiaan pidin ja minun mielestäni ne olivat tämän kirjan suurin etu. Taustatarinat henkilöille oli huolellisesti rakennettuja ja mielenkiintoisia. Etenkin miespuoliset hahmot olivat kaikki hyvin kiinnostavia ja omanlaisia persooniaan. Hahmojen suhteen en pitänyt siitä, että kirjan naissankari, Marie-Terese, oli niin spesiaali ja mukamas parempi kuin kaikki muut tytöt. Hän rupesi jopa ärsyttämään minua kaiken sen ylistyksen keskellä.

Ajoittain oli hyvin selvää, että kirjailija on nainen ja se vähän pisti häiritsemään. Niin hienoja kuin nuo kirjan mieshahmot olivat, he olivat myös hyvin naisellisia näkemyksiä siitä, millaisia miesten tulisi olla. Muutamaankin kertaan mietin, että oikeassa elämässä ihmiset eivät vain käyttäytyisi noin, vaan kohtaukset kuulostivat Disneyn tasoiselta satuhömpältä. Miessankari sanoi aina jotain sellaista, mitä itse haluaisi häneltä kuulla siinä tilanteessa, mutta sitten kun kuulisi hänen puhuvan niin, ajattelisi, että onpa tuo limainen mielistelijä, ja se pilaisi tunnelman täysin :D

Kirjan loppu oli myös hyvin hämärä eikä oikein käynyt järkeen ainakaan minulle. En nyt kirjoita tähän mitään spoilereita asiaan liittyen, enkä siis ota aivan kaikkeen minua häirinneeseen kantaa, mutta ilman spoilereita pieni pohdinta tähän nyt tulee. Tässä sarjassahan Jim Heronin tulee pelastaa siis seitsemän ihmistä seitsemältä kuolemansynniltä. Minulla ei kuitenkaan ole mitään hajua, että mikä lopulta oli di Pietron synti tässä kirjassa. Oliko se ahneus? Jotenkin olettaisi, että se olisi ihan päivänselvää kirjan loputtua, että mikä synneistä oli kyseessä. Ehkä minä olin vain yksinkertainen.

Voin siis sanoa viihtyneeni kirjan kanssa ne muutamat päivät, kun tätä luin, ja mielestäni kirja oli keskiverto tällaiseksi aikuisten fantasiahömpäksi. Tartun varmaan vielä ainakin sarjan seuraavaan osaan, mutta pahoin pelkään sarjan jatkon olevan joko tätä samaa tai huonompaa. Vaikea kuvitella, että tästä saa nyhdettyä kuusi 500 sivuista kirjaa niin, ettei näihin kyllästy. Ward ei myöskään tarinankertojana osoittanut ainakaan tässä ensimmäisessä osassa sellaista vahvuutta, että luottoni sarjan kululle olisi erityisen kova.


Kaksi tähteä. Suosittelen sellaisille ihmisille, jotka haluavat lukea paranormaalin romanssin vahvojen miessankareiden kera. Sellaisten, jotka tulevat pelastamaan sinut pulasta, ja ovat kovia ja karskeja äijiä.