Insurgent on kakkososa Divergent-trilogiassa, ja jatkaa tarinaa siitä, mihin Divergent jäi. Tässä trilogiassahan eletään dystopiamaailman Chicagossa, jossa ihmiset on jaettu luonteensa mukaisesti viiteen ryhmään, jotka ovat abnegation eli vaatimattomat, dauntlessit eli uskaliaat, candorit eli rehdit, erutidet eli terävät ja amityt eli sopuisat. Päähahmo Tris on divergent eli hän ei sovi yhteen ryhmään vaan hänessä näyttää olevan piirteitä kaikista ryhmistä. Insurgentissa Tris pakoilee erutiden johtajaa, Jeaninea, joka on ottanut asiakseen lahdata kaikki divergentit ja tuhonnut abnegationit. Elokuvan juoni eroaa kirjan juonesta siten, että elokuvassa Jeanine on löytänyt abnegationeiden alueelta boksin, joka sisältää tietoa kaupungin perustamisesta. Boksia ei saa auki kukaan muu, paitsi divergentti ihminen (eli ihminen, joka ei kuulu mihinkään viidestä ryhmään) ja tähän hän tarvitsee Trisiä, joka on kaikista speshöölein divergent.
Heti alkuun minun täytyy tunnustaa, että minä en pitänyt Insurgentista kirjana, sillä se oli hyvin sekava eikä siinä tapahtunut yhtään mitään. Odotukseni eivät siis olleet erityisen ylhäällä elokuvan suhteen. Haluankin varoittaa, että minulla saattaa olla vahvoja negatiivisia ennakkoluuloja Insurgentista ja huono asenteeni kirjaa kohtaan voi paistaa joistakin sanomisistani läpi.
Elokuvan katsomisen jälkeen olen edelleen sitä mieltä, ettei tarina ole kiinnostava, mutta yllätyin kyllä positiivsesti, jos vertaan kirjaan. Juonimuutos teki juonesta ehdottomasti yhtenäisemmän ja paremman, mutta ei se kyllä vieläkään ollut hyvä. Tai yhtenäinen. Lähinnä mieleen tulee hyvin sekava kokonaisuus. Valitettavasti kirjoista oli periytynyt juonen muutoksesta huolimatta paikallaan polkevuus. Hahmot vain juoksivat paikasta toiseen tietämättä itsekään mitä tekisivät eivätkä asiat liikkuneet suuntaan tai toiseen. Olen lukenut kirjat ja olin silti ihan pihalla (varsinkin alkuun) elokuvan tapahtumista. Kirjaa oli helpompi lukea, vaikka selitykset kaikelle puuttuivat, mutta elokuvaa katsellessa sitä huomaa monien juttujen häiritsevän ja tuntuvan typeriltä selitysten puuttuessa.
Plussaa elokuvalle etenkin Shailene Woodleystä eli Trisin näyttelijästä. Hän on kyllä todella hyvä työssään ja hän sai minut pitämään Trisistä, vaikka minulla on ollut Trisin kanssa vähän vaikea suhde. Lisäksi elokuvaversio oli minun onnekseni minimoinut kirjasta tuttua Trisin ja Fourin välistä päätä hajottavaa, turhanpäiväistä kinastelua. Four oli sitten valitettavasti hahmona tylsä tässä elokuvassa. Ainut miespuolinen, vähänkään kiinnostava hahmo oli Peter, joka onneksi piristi elokuvaa kivasti aina välillä. Hänet olisin toivonut joka kohtaukseen mukaa.
Mutta siis yhteenvetona: en tykännyt, tylsä ja sekava. Yksi tähti Sailene Woodleylle ja puolikas juonen muutoksesta parempaan suuntaan.
Eipä ole mitään lisättävää. Kirja oli pääosin leffaansa parempi (ei silti mikään erityisen mieleenjäävä), joskin pidin osasta filmatisoinnin muutoksista hyvinä. Kolmas kirja oli ihan surkea ja en usko leffankaan onnistuvan, vaikka taustoittikin hieman maailman historiaa. Harmi, kun ekassa kirjassa oli potentiaalia.
VastaaPoistaJoo, siis minä kyllä ihastuin ihan täysin Divergentiin ja sen maailmaan, mutta nämä kaksi seuraavaa osaa eivät toimineet kohdallani. Insurgentin olisin voinut jossain mielessä hyväksyä ihan ok -kirjana, jos viimeinen osa olisi pelastanut kaiken. Mutta Allegiantia kohtaan ei löydy kyllä mitään empatian tunteita täältä :D Kauhukseni katsoin, että siitä tehdään kaksi eri elokuvaa. En tiedä pystynkö katsomaan niitä, kuulostaa kidutukselta.
Poista